Sawotta 2016 – kisaraportti

Hey!

Isot kiitokset kommenteista ja ajatuksista edelliseen postaukseen. Postauksesta tulin yllättävän suosittu, yksi suosituimmista pitkään aikaan! 🙂 Se on aina kiva, että postaus herättää ajatuksia ja saatte siitä jotain irti.

Terveisiä Berliinistä, olen elämäni rankimmalla treenileirillä.

Sitten siirrytään kisaraporttiin, osallistuin CrossFit-kilpailuihin Savonlinnassa kaksi viikkoa sitten (11.6). Siitä on melkein kaksi vuotta aikaa, kun viimeksi kilpailin CF-kisoissa. Tauolla on syy. Karjalan Kovimman jälkeen (2014) olin kadottanut treeni-innon ja monta asiaa olivat epätasapainossa. Minulla ei ollut vaihtoehtoja, kuin karsia jotain pois elämästäni, jotta voisin paremmin. Yksi asia, josta en nauttinut tarpeeksi oli kova treeni ja kilpaileminen. Ulospäin katsottuna olin hyvässä asemassa – tulokset nousivat ja kisamenestys oli nousujohteista. Olin kuitenkin henkisesti aika loppu. Päätin siis pitää taukoa.

Siitä lähtien treenasin enemmän fiiliksen mukaan ja annoin kisavietin tulla jos se oli tullakseen. Se alkoi palaamaan ja fiilistreenaaminen muuttui taas tavoitteelliseksi harjoitteluksi, tällä kertaa hyvin paljon viisaampana. Tänä vuonna olen aloittanut tarkan treeniohjelman jota noudatan. Saan paljon apua painonnostoon, voimisteluun ja muihin juttuihin, mutta erikseen minulla ei ole valmentajaa. Onneksi minulla on treenikavereita, joista yksi tekee samaa ohjelmaa kuin minä. Ilman treenikavereita tämä homma olisi luultavasti jopa liian haastavaa ja suoraan sanoen myös tylsää.

Kilpailut jännittivät minua todella paljon, mutta ne menivät ihan hyvin! Käyn ne laji kerrallaan läpi.

Simg_86725_800

Laji 1

Maastojuoksu 2,8km

Burpee (hand release)

Tämä laji meni huonosti (sijoitus 19). Huono ruokahalu ja jännitys toivat pahoinvointia jo ennen lajin alkua. Lämmittelin myös huonosti – liian vähän. Juoksu meni tasaisesti mutta vatsassa pisteli alusta asti. Burpeet menivät myös tasaisesti, mutta hitaasti. Meinasin oksentaa monesti ja huono sijoitus harmitti.

13515251_10157228711815724_1365367900_n

Laji 2

”Speed DT”

12-9-6 @ 50kg

10-8-4 @ 60kg (video alla)

8-5-2 @ 70kg (video alla)

Aah – nämä on enemmän mun juttuja! Lyhyt laji ja isot painot. Tiesin, että voisin pärjätä tässä hyvin. Moni sanoi samaa, eli korkeita odotuksia tuli muualtakin kuin itsestäni. Tässä lajissa olin keskittynyt, fiksu ja pidin kiinni suunnitelmastani. Voitin lajin! Huippufiilis kesti hetken, mutta paineet olivat edelleen kovat ja ainoa hetki jolloin oikeastaan nautin päivästä, oli kun voitin tämän lajin ja kun kisat olivat ohi. Nyt jälkeenpäin nautin kuitenkin paljon kun mietin kisoja.

…and here's the last (and crucial) part at 70kg 😁💕💥 #Sawotta2016 #thetrainingplan Kiitos @marikareebs videoista🙏🏼

A video posted by Stefanie Hagelstam 🇫🇮 (@steffit) on

Laji 3

30 cal row

30 pull-up

30 overhead squats @ 30kg

Hmmm.. Tämä voisi mennä hyvin tai huonosti. Tämä meni lopulta huonosti, mutta onneksi sijoitukseni oli parempi kuin miltä tämä tuntui (sijoitus 10). Tätä lajia varten olisi myös pitänyt lämmitellä paremmin ja minun olisi pitänyt tehdä enemmän kippileukoja lisäpainoleukojen sijaan. En ollut henkisesti vahva tässä treenissä. Leuat jouduin pilkkoamaan liian nopeasti ja valakyykyissä pidin tyhmiä taukoja, koska olin henkisesti heikko.

20160611141208-IMG_0624_small

Finaali – Laji 4,5 ja 6

3 kierrosta:

42 double-unders

21 wall-balls

-2min tauko-

2 kierrosta:

20 toes to bar

7 hang squat snatch @ 35kg

-2min tauko-

1 kierros:

21 box over jump

21 thruster @ 35kg

Onneksi tekemiset kuitenkin riittivät finaaliin! Ensimmäinen osio meni todella hyvin. Tein kaikki tuplat putkeen sekä kaikki wall-ballit putkeen. Sain yhden no-repin wall-balleissa. Sijotus oli 3.

Kaksi minuuttia ei tunnu miltään tässä vaiheessa. Seuraava laji meni ihan ok, mutta tein tyhmän virheen. En tajunnut katsoa kelloa kun lopussa rauhallisesti kävelin viimeisiin tempauksiin. Olisin ehtinyt pienellä kirillä tehdä 1-2 toistoa, jos olisin tajunnut että oli kiire. Noh, fiksumpana taas ensi kertaan. Toes to bar:it menivät ekalla kiekalla hyvin, tokalla jouduin pilkkoamaan niitä paljon. Sijoitus oli 3.

Viimeinen setti ja nyt oli kerättävä kaikki henkiset voimavarat. Boksit menivät hieman kömpelösti ja hitaasti (kuten minulla aina), mutta thrusterit pikkaisen paremmin. Tein thrusterit 15-6 toistoina. Kun olen hieman kovempi likka, teen tuollaisen setin kokonaan putkeen. Sijoitus tässä oli 6.

20160611160242-IMG_1356_small

Loppusijoitus oli 6/50 ja olin tyytyväinen! Minulla oli kaksi tavoitetta ja yksi unelma tälle päivälle. Tavoitteet olivat voittaa yksi laji ja seistä palkintopallilla. Näistä toteutui vain yksi, mutta olen siitä iloinen. Unelma oli tietenkin voittaa koko kilpailu.

Suurkiitos Artolle ja fysioterapeutilleni Veli-Pekka Mäkiselle (Suomen Fysiovalmentajat). Veli-Pekka on ollut fyssarini jo yli vuoden ja en tule vaihtamaan häntä ikinä pois. Hän on auttanut minua todella paljon ja sain hänet vielä kisoihinkin mukaan. Siitä oli todella paljon hyötyä. Kiitos myös CrossFit Herttoniemen väelle ja onneksi olkoon hienosta menestyksestä. CrossFit Basement, boksi jossa valmennan, edusti myös hienosti ja tsemppasi. Kiitos!

13518013_10157228707555724_305777450_o13549165_10157228711925724_363329860_o

Seuraavat karsinnat ovat aivan nurkan takana, Karjalan Kovin 2016! Toivotaan, että karsinnat menevät hyvin ja pääsen kilpailemaan tässä hienossa tapahtumassa elokuussa.

Tästä voi lukea kisoista lisää, minua haastateltiin kirjoitukseen myös lyhyesti.

Tässä on leaderboardi ja sijoitukset.

13499402_10157228727670724_1569334574_o

Kiitos hienoista kisoista kisajärjestäjille!

Nyt mä oon back in the game!

Simg_86729_800

x Steffi

Kuvat: Vesa Nopanen ja Ramin Miraftabi

Kuuntele kehoasi, mutta mitä se tarkoittaa käytännössä?

Heippa! Nyt on aika jatkaa postausaiheella, joka on omassa elämässäni usein mielessä.

Treenipiireissä kuullaan usein sanottavan ”kuuntele kehoasi”. Mainitsen aiheesta itsekin usein asiakkaille ja muistutan itseäni siitä.

Mutta mitä se käytännössä tarkoittaa? Mitä jos kehoni kovan treenin tullen hyvin selvästi viestii, että minun tulisi himmata tahtia vaikka kova suoritus tunnetusti tuottaa nopeampaa tulosta ja kohottaa kuntoa? Mitä jos lihakset ovat kipeät eikä mieli tekisi treenaamaan, mutta treeni on kuitenkin suunniteltu sille päivälle? Missä menee kultainen keskitie ja kannattaako sitä joskus vaan painaa treenejä hampaat irvessä, vaikka keho viestiikin että pitäisi hidastaa tahtia? Annan vähän omia ajatuksia ja vinkkejä tähän aiheeseen nyt.

7P4A6177

Tähän ei ensinnäkään ole yhtä helppoa vastausta kaikille, koska kaikki ollaan yksilöitä. Kaikilla on erilaisia tavoitteita.

Joskus voi tuntua siltä, että keho ja mieli tuntuvat väsyneiltä, siltä kuin ne tarvitsisivat lepoa. Kuitenkin saat itsesi salille ja treenin jälkeen mieli on taas virkeä. Tämä on usein merkki siitä, että se itse lähteminen on ahdistanut mutta treeni on kuitenkin ollut paikallaan. Jos treenin aikana ja treenin jälkeen väsyttää, on hyvin mahdollista, että lepo olisi sittenkin ollut paikallaan.

Jotta kehittyisit, tulisi sinun olla valmis menemään mukavuusalueesi ulkopuolelle ja haastaa itseäsi. Tämä tarkoittaa käytännössä, että harjoittelussa kannattaisi juosta hieman nopeammin tai pidempään, tehdä pari toistoa enemmän kuin mitä aluksi ajattelit ja uskoa itseesi hieman enemmän. Tämä on asenne, jonka voi oppia. Yritän koko ajan parhaani mukaan oppia sen itse.

Sillä ei ole mitään väliä onko kyseessä pienet vai isot painot, hidas tai nopea tahti, lyhyt tai pitkä reitti. Ainoa henkilö keneen sinun tulee verrata tuloksiasi on sinä itse. Tuloksia, joita sinun tulisi katsoa ovat omia vanhoja tuloksiasi. Toki kilpailumielestä ei ole haittaa jos saat siitä lisäpuhtia. Usein kannattaisi kuitenkin lähinnä yrittää olla parempi, kuin mitä itse olit viime kerralla. Ymmärrän, että tämä on helposti hyvin raskasta ja ymmärrän, että olisi mukavampaa vain tehdä hyvän mielen treenejä eikä vaatia itseltään liikaa. Hyvän mielen treenit ovat myös täysin OK, mutta…

Haluan kuitenkin painottaa, että se palkitseva tunne minkä saa vaativan harjoituksen jälkeen on mahtava. Se tekee sinusta vahvan ja itsevarman ihmisen myös muilla elämänalueiden saroilla. Jos onnistut siinä, miksi et onnistuisi kaikissa muissakin asioissa? Urheilu voi opettaa hyvinkin paljon.

7P4A6386

Olen pohdiskellut tätä viime aikoina paljon ja ymmärrän myös, että tämä on tietyllä tavalla loputon tie. Mutta tällä tavalla poistetaan kaikki oletukset ja itse luodut tai muiden luomat esteet elämässä. Sen jälkeen kaikki on mahdollista, olit sitten millä lähtötasolla vain. Näin päästään elämään täydellisesti oman potentiaalin mukaisesti. Kokeile miltä tämä asenne tuntuisi vaikka seuraavissa treeneissäsi ja tutki jos elämän asenteessa tapahtuu muutoksia. Juokse kovempaa, tee enemmän toistoja, haasta itseäsi enemmän. Tulet ehkä yllättymään mihin pystyt kun poistat oletukset.

Valmentajana näen tällaista itsensä ylittämistä aina välillä. Näen heti asiakkaasta, jos hän himmailee tai vastaavasti ylittää itsensä. Se fiilis mikä asiakkailla on itsensä ylittämisen jälkeen on korvaamaton. Hymy on korvissa ja itkuilta ei välttämättä säästytä. Hyvä fiilis loistaa pitkälle. Nämä hetket ovat valmentajanakin olemisen parhaimpia puolia.

Tärkeimmät asiat kehon kuuntelemisesta

Kipeänä ei treenata. Ensimmäinen treeni kipeänä olemisen jälkeen tulee olla hyvin kevyt. Nyt ei ole se aika hakea uusia ennätyksiä tai viedä itseään mukavuusalueen ulkopuolelle. Keho parantaa edelleen itseään. Olen kuullut sanottavan, että sama aika kun ollaan kipeänä tulisi terveenä levätä. Eli jos oltiin flunssassa neljä päivää, tulisi myös terveenä vielä levätä neljä päivää. Siinä on järkeä, mutta en itse ihan noin varovainen ole. Loukkaantuneita kehonosia ei treenata, paitsi kuntoutusmuodossa. Vääränlaista kipua ei pidä sietää. Lauralla oli aiheeseen liittyen vielä hyvä kirjoitus. Aiheena hänellä on CrossFit, mutta teksti soveltuu kaikkia lajeja ja kaikkia tasoja ajatellen (aloittelijasta ammattilaiseen). Millainen kipu on harjoittelussa OK ja millaista ei pidä sietää? Lauran postaus TÄSSÄ.

Tarvittavat lepopäivät

Joskus lepopäiviä tulee omassa viikossani vain yksi. Kun tämä on tilanne, on minun katsottava onko lepopäivä todellakin lepoa keholle ja mielelle? Sain tästä melko suoran opetuksen kun olin ollut yksi lauantai yömyöhään ulkona ja sunnuntai oli ainoa lepopäivä. Maanantain treenin jälkeen tulin kipeäksi ja olin flunssassa viikon. Eli ovatko ne lepopäivät oikeasti lepopäiviä?

Lepopäivä, joka on stressaava, joka vietetään krapulassa, jolloin tehdään raskaita fyysisiä asioita tai joka muuten vaan ei tuota hyvää mieltä, ei ole hyvä lepopäivä.

Suosittelen ettei salille mennä lepopäivänä, vaikka moikkaisitkin vain kavereita. Superaktiivisille salikävijöille muistutukseksi: Elämää on salin ulkopuolella ja sitäkin on tärkeä vaalia.

7P4A6205

Vaihtelu virkistää

= Uusi asia on hyvää lepoa. En karsi päivittäisistä päikkäreistäni lähes ikinä. Päiväunilla saan mielelleni ja keholleni lepoa, jotta voisin tehdä asioita paremmin ja tehokkaammin. Tämä toimii lähes aina, mutta joskus päikkäreiden jälkeen on saamaton olo iltaan asti. Siksi olen nyt (varsinkin lämpiminä keleinä) jättänyt joskus päikkärit välistä ja tehnyt jotain hyvin rauhallista aktiviteettia sen sijaan. Kävely, meressä uinti, kaverin näkeminen… Mikä vaan mikä on jollakin tapaa uutta on näyttäytyvän virkistävän minua joskus enemmän kuin päiväunet.

Tässä pätee sama asia: Saatko elämääsi lisäenergiaa jäämällä töiden jälkeen sohvalle makaamaan tai vastaavasti tekemällä jotakin aktiviteettia (valitse itse intensiteetti) josta saisit lisäenergiaa? Fyysisellä harjoituksella saisit mahdollisesti unenlaatua parannettua ja seuraava päivä olisi mieluinen koska olo on vahva ja levännyt.

Mitattavat keinot

Ylikuntoon tai liialliseen rasitustilaan ei kannata mennä. Se voi pysäyttää treeniputken pidemmäksikin aikaa. Se on kuitenkin valitettavasti hyvin yleistä. Ihmiset luulevat olevansa jotenkin reippaita kun he eivät nuku tarpeeksi, tekevät töitä aamusta iltaan, stressaavat kaikesta ja treenaavat siihen päälle. Tuo on vain silkkaa typeryyttä. Hyvä urheilija (myös harrastelija) on myös taitava lepäämään. Ymmärrän kuitenkin, että kun huomataan tuloksien nousevan ja treeni on mukavaa, katoaa maltti ja järki helposti. Tästäkin minulla on kokemusta. Olen ollut typerä.

Painonnostovalmentajani Anni Vuohijoki on sanonut, että treenejä pitäisi keventää silloin kun ne menee parhaiten ja ennätyksen paukkuvat. Kuinka moni tekee niin? Silloin kun treeni ei kulje, keho on raskas ja olo on väsynyt ollaan jo mahdollisesti menty liian pitkälle.

Tsekkaa TÄSTÄ ylikunnon oireita ja miten teet itse ortostaattisen kokeen, jolla voi selvittää jos palautumisessa on häiriöitä. Urheilulääkärin puoleen kannattaa kääntyä jos tarvitset tähän apua.

Itse käytän mittarina yleistä fiilistä (tekeekö mieli mennä salille, olenko motivoitunut ja innostunut?), leposykettä ja mahdollisia sykehäiriöitä. Käytän myös sattunaisesti mittarina Omegawave:ä, jolla saan selville mitkä fyysiset ominaisuudet (endurance, speed, strenght, skill) ovat valmiina suoritukseen tai kaipaavat lepoa. Tämä menee jo hieman hifistelyn puolelle.

7P4A6167

Haluaisin vielä kysyä teiltä – mitkä ovat teidän parhaita tapojanne kuunnella kehoa? Miten erotatte ns. laiskuuden oikeasta väsymyksestä?

x Steffi

Kuvat: Sandra

Viikon treenipäiväkirja ja vinkkejä kehittävään treeniin

Aurinkoista viikonalkua sinne ruudun toiselle puolelle! Ajattelin kertoa mitä omalle treenirintamalle kuuluu. Tämän reilun kolmen vuoden CrossFit-harjoitteluni ajan tämä blogi on pysynyt menossa mukana. Olen päässyt purkamaan ajatuksia ja jakamaan kokemuksia teidän kanssa. Olen tämän ansiosta saanut jopa mahdollisuuden inspiroida osaa teistä ja viedä oppimani tietoa eteenpäin. Olen siitä kiitollinen!

Tällä hetkellä treenaan edelleen tavoitteellisesti. Meininki on ihan eri kun mitä se oli kolme vuotta sitten. Ihan alussa treenailin koska halusin laihtua, siitä on n. 3.5 vuotta ja harjoittelin silloin Elixialla (lupaan vielä kaivaa vanhoja kuvia esiin jossain vaiheessa…) Silloin treenasin 1-3 kertaa viikossa. Vuosi oli 2013. Tämän jälkeen huomasin urheilullisen kehityksen merkitsevän minulle enemmän kuin mitä peilikuva näytti. Aloin treenaamaan tavoitteellisemmin metsästäen uusia ennätyksiä, koska sain ja saan edelleen niistä kiksejä. Löysin tieni taitavan ja omistautuneen valmentajan pariin vuodeksi, jonka aikana kilpailin kolmesti CF-kisoissa (vuonna 2014), karsintojakin tuli tehtyä jonkun verran kisojen lisäksi.

7P4A4458 (1)

Huomasin vuoden 2014 jälkeen olevani aika loppu ja urheilusta nauttiminen oli kadonnut. Vaihdoin salia ja treenailin lähinnä hyvän olon takia ja ilman valmentajaa. Treenikertoja tuli pari kertaa viikossa viiden kerran sijasta. Aloin 2015 loppupuolella taas pikkuhiljaa nauttimaan tästä hommasta enemmän ja enemmän. Halusin motivaation tulevan luonnollisesti jos se oli tullakseen.

Treenaaminen on nyt henkilökohtaisempaa, fiksumpaa ja hauskempaa. Se on kuitenkin myös fyysisesti kuormittavampaa ja vie enemmän aikaa, mutta minulla on siihen nyt mahdollisuus. Suomen taso CF-kilpailijoissa on myös aivan eri luokkaa. Treenaan nyt n. 10-12h viikossa, kuutena päivänä viikossa. Parannettavaa on kuitenkin edelleen. Voisin mm. parantaa ruokailuni laatua, oppia keskittymään harjoitteluun vielä paremmin ja kestämään treeneissä tiukkoja tilanteita paremmin. Otan oman urheilun työnä, jossa koitan tehdä asiat aina parhaani mukaan. Minulle on kuitenkin myös tärkeää oppia entistä paremmin taito, jolloin urheilu ei ole mielessä. Kun minulla on vapaa-aikaa, valmennusta tai muuta joka ei liity omaan urheiluun, en halua että se pyörii hirveästi mielessä. Sitä tulee helposti jopa ahdasmieliseksi, kun miettii koko ajan vaan omaa juttuaan. Ahdasmielinen on ehkä väärä sana, englanniksi narrow-minded sopii siihen paremmin. Koko ajan opitaan! 🙂

Listaan tämän postauksen loppuun pari asiaa, jotka koen hyvin tärkeänä kun ajatellaan kehitystä urheilussa, oli tavoitteena sitten laihdutus, lihastenkasvatus tai kehitys urheilullisissa tavoitteissa. Pointit pätevät kaikille, joten toivon mukaan saatte jotain vinkkejä omiin treeneihinne, olivat ne sitten tällä hetkellä intensiiviset tai olettomattomat.

Tältä näytti viime viikon treenit

 

MAANANTAI – KYYKKY+ CROSSFIT METCONEJA. Takakyykky 4×6 @ 80kg.

4 kierrosta

  • 7 valakyykkyä @ 40kg
  • 21 cal assault-pyörä

4 kierrosta

  • 7 thruster @ 40kg
  • 21 cal soutu

4 kierrosta

  • 7 työntöä @ 40kg
  • 21 cal ski-ergo

Kaikissa meni 9-13min. 10min taukoja lajien välissä.

TIISTAI – PAINONNOSTOA + VOIMAA + INTERVALLEJA. Tempaus kolmosia @ 52,5kg asti. Lisäpainoleukoja @ 10 kg, toistot 6-5-4-3-2. 3min palautuksilla. Intervalleja assault-pyörällä 3min ON 3min OFF yhteensä 60min ajan. Vauhti aina työosuudessa 288 wattia.

KESKIVIIKKO – UINTIA 60min. Intervalleja ja vapaauinnin tekniikkaa lisävarusteilla (räpylöillä, lättäreillä, laudalla, pullarilla).

TORSTAI – INTERVALLEJA + VOIMISTELUTAITOA/VOIMAA. 12 x 15sec ON @ 310 wattia, 15 sec EASY @ 209 wattia, assault-pyörällä.

20min EMOM (every minute, on the minute)

  1. Leuavetoja 12 kpl (kippi)
  2. Käsilläseisontapunnerruksia (vuorotellen tiukkoja, vuorotellen kippaamalla. Kipeissä 2 kpl 20kg kiekkoja/käsi alla. Tämä tuo lisää syvyyttä liikeeseen ja tekee siitä vaikeamman) 6-3-6-4-6 kpl
  3. GHD-vatsoja 15 kpl
  4. Boxin yli hyppyjä 15kpl

PERJANTAI – PAINONNOSTOA + KYYKKYVOIMAA – Push press x 2 + Split jerk x 1 (2+1) 60kg asti. Työntö kolmosia 70kg asti. Takakyykkyjä 5×3 @ 90, 90, 92.5, 95, 97.5 kg. Penkki 3×8 @ 45, 50, 55 kg (vain 4 toistoa).

LAUANTAI – INTERVALLEJA + CROSSFIT METCONEJA – 2 x 15 sec ON @ 358 wattia, 15 sec OFF @ + 2 x 15 sec ON @ 304 wattia, 15 sec EASY @ 209 wattia, assault-pyörällä.

10min EMOM (alkavalla minuutilla)

  1. Chest to bar 4kpl+2 ring dip
  2. Käsipainotempaus 8 kpl @ 45lbs

10min EMOM

  1. Raakatempaus @ 40kg, 5 kpl + 10 toes to bar
  2. Rinnalleveto kyykyn kautta @ 40kg, 5 kpl + 30 tuplanaruhyppyä

Viimeinen treeni todella kova. Viimeisillä kierroksilla vain 3 ttb ja 15 tuplanaruhyppyä.

SUNNUNTAI – LEPO

7P4A4542 (2)

Mietin mitä vinkkejä voisin viedä tänään eteenpäin. Mitkä asiat ovat eniten kehittäneet minua ja mitä suosittelisin kaikille vähemmän tai enemmän liikkuville? Tässä mielestäni tärkeimmät pointit.

Tärkeät pointit kehittävään treeniin ja tavoitteiden saavuttamiseen

 

  • Säännöllisyys – Treenaa se viikottainen määrä, jonka pystyt miettien töitä, vapaa-aikaa ja yleistä jaksamista.
  • Kova työ – Kun treenaat, treenaa kunnolla. Puhelin pois, keskity jokaiseen suoritukseen kunnolla, haasta itseäsi, ota palaute vastaan, kysele, opi, kokeile, ole nöyrä mutta älä missään nimessä alisuorita.
  • Nauttiminen – Löydä itsellesi mieluinen harrastus. Kokeile ennakkoluullottomasti asioita ennen kun päätät mistä tykkäät – tai et tykkää.
  • Suunnitelma – Kun olet löytänyt sopivan laji, luo suunnitelma. Kuinka monesti treenaat viikossa? Mitkä ovat tavoitteet jos niitä on? Kirjoita treenit kalenteriin.
  • Ympäristö – Harvoin sitä jaksaa pitkään yksin puurtaa. Tee treenistä mahdollisimman kiva kokemus tekemällä sitä kaverin tai puolison kanssa. Tai ehkä tämä on sinulle sitä kaivattua omaa aikaa? Löydä sali, jossa sinulla on hyvä olo.
  • Taito irrottautua urheilusta – Kun et urheile, koita olla hetkessä läsnä. Muista irrotella, pitää hauskaa, välillä valvoa jos on hyvät kesäjuhlat tiedossa (heh, heh…) jne.
  • Pois ”kaikki tai ei mitään” -ajattelusta – Kaikkea ei kannata edes yrittää saavuttaa hetkessä. Oppiminen ja kehitys vie aikaa. Pieni askel kerrallaan, niin hyvää tulee.

7P4A4582 (1)

Ihania kesäpäiviä kaikille!

x Steffi

Sun ei tarvitse todistaa, että elät

Tietyllä tavalla teen sitä nyt, mutta toivon enemmänkin lisääväni tietoisuutta.

Sosiaalinen media – Blogit, instagram, facebook, snapchat jne. ovat kanavia jotka toimivat parhaimmillaan tilaisuuksina toteuttaa itseään, inspiroida, tuoda hyvää mieltä ja tuoda tietyille kokemuksille lisämaustetta (?). Samalla kun olen mm. aktiivinen instagram-käyttäjä, ihmettelen näitä asioita koko ajan. Miksi teen sitä mitä teen? Miksi pitää päivittäin lisätä kuva itsestäni ja heittää siihen jokin kliseinen lause? Ymmärrän todella hyvin, miksi ajoittain ihmiset ärsyyntyvät julkisista tileistä.

Mä tiedän miksi mä sitä teen. Tai ainakin missä haluan olla sataprosenttisesti. Olen vajainen edelleen, mutta suunta on oikea. Se ei liity siihen, että minun tarvitsisi todistaa asioita tai saada kehuja tai tykkäyksiä. Minusta onneksi taidetaan tykätään aidossa elämässä. Saan tarvittavan kehun ystävältä jos hän sellaisen haluaa antaa. Se riittää, en tarvitse enempää voidaakseni hyvin.

7P4A4432 (1)

Miksi sä teet sitä? Miksi sä lisäät facebookkiin statuksen? Miksi laitat kuvia paikoista jonne meet? Miksi kerrot, että sulla on tosi siistiä?

Älkää provosoituko liikaa, mä oon tässä ihan samassa veneessä kuin te. Haluan nauttia elämästä yhtä paljon kuin te.

Pahimmillaan kanavat ovat suurena jos ei suurimpana roolissa tehdä tiettyjä asioita – Käydä piknikillä, pukeutua hienosti, urheilla, kokea asioita jne. Kaikki pitää kuvata, näyttää. Muuten et oikeastaan tee sitä? Teet asioita, jotka ovat hienoja, mutta päällimmäisenä syynä on tallentaa kokemus muille nähtäviksi. Teetkö sitä vähemmän jos unohdit ottaa siitä kuvan? Tai voisiko jopa olla niin, että silloin tekisit sitä enemmän? Laatu taitaa korvaa tässäkin määrän. Läheisten tykkäykset ovat tärkeimpiä. Sun oma tykkäys on tärkeä.

Pelko nimenomaan tästä on suurin syy miksen ole ikinä halunut enkä suunnitellut antavani elämästäni julkisesti enemmän kuin urheilupuoleni. Olen iloinen, että olen pitänyt siitä kiinni. Toivon, että ihmiset ymmärtäisivät etteivät he ole sosiaalisessa mediassa kenellekkään velkaa mitään. Toivon, että lukijat ymmärtävät, että minun elämässäni on muuta kuin urheilu. Suurin murheeni ei ole se, että olen kolme päivää flunssassa.

Miten helpostikaan voi käydä niin, että tiettyjen asioiden taltioiminen saa ikään kuin vahingossa itsenäisarvon jota ilman ne asiat eivät tunnu yhtä arvokkailta. Se hieno illallinen, se hieno kokemus ja se kaunis auringonlasku on sataprosenttisesti kaunis jos osaat elää siinä hetkessä. Onko se sataprosenttinen jos koet tärkeäksi tallentaa sen tai/ja jos tallennat sen muita varten? Viekö se sinut hetkeksi pois siitä kokemuksesta? Viekö se sinut pois läsnäolosta? Sehän ei ole kenenkään muun kuin sinun hetkesi ja niiden, jotka ovat ympärilläsi silloin. Onko läsnäolo suorassa yhteydessä onnellisuuteen? Onko mahdollista olla onnellinen ainoastaan jos osaat olla täysin läsnä?

Näitä asioita on tullut todella paljon mietittyä pitkään. Sillä ei ole väliä onko sinulla 100 000 seuraajaa tai 15 kaveria facebookissa, puhun kuitenkin täysin samasta asiasta. Tämä on suhteellista.

Koen, että elämää voi käyttää leikkikenttänä kun tiedostat miksi teet tiettyjä asioita. Instagramiin voi lisätä 100 kuvaa päivässä ja facebookkiin 100 statusta, kunhan tiedostat miksi sen teet. Kun tiedät, että voisit olla yhtä hyvin lisäämättä yhtäkään kuvaa ja edelleen olla täysin sama, iloinen ihminen.

Voit pitää hauskaa, toteuttaa itseäsi ja käyttää kykyäsi. Mennä pois mukavuusalueelta, kokea, mokata, olla nöyrä, myöntää asioita itsellesi, mutta edelleen jatkaa hyvää matkaa. Voit voittaa, nauraa ja tuntea itsesi elinvoimaiseksi.

7P4A4395 (1)

Kun ymmärrät oman vankan pohjasi, jota ei mikään voi huojuttaa ja joka ei ole riippuvainen mistään – ei urheilusta, ihmisistä, perheestä, teoista, sosiaalisesta mediasta tai mistään huonoista asioista, sitten voit antaa mennä. Sitten voit huoletta pitää sosiaalista mediaa nimenomaan leikkikenttänäsi. Käyttää niitä mahdollisuuksia, tilaisuuksia ja sitä kykyä mikä sinulle on suotu ja mitä olet kehittänyt viedääksesi hyvää sanomaa eteenpäin. Antaa mennä ihan täysillä.

Silloin voi tehdä elämässä ihan mitä vain. Pinnallista tai syvällistä. Näkyvää tai näkymätöntä. Äänekästä tai äänetöntä. Tai kaikkia noita.

Ilman paineita, velvollisuuksia, huolta.

Silloin kaikki on mahdollista.

x Steffi

Kuvat: Sandra

Viikonloppuhuumoria

Terveisiä kaikille muille flunssapotilaille tai muuten vain huumoria päivään kaipaaville! 😀

 

Screen Shot 2016-04-22 at 15.28.49  Screen Shot 2016-04-22 at 15.30.39 Screen Shot 2016-04-22 at 15.31.24Screen Shot 2016-04-22 at 15.30.06   Screen Shot 2016-04-22 at 15.29.16 Screen Shot 2016-04-22 at 15.29.07  Screen Shot 2016-04-22 at 15.28.34 Screen Shot 2016-04-22 at 15.28.12 Screen Shot 2016-04-22 at 15.27.53

 

x Steffi