Karjalan Kovin 2016 – Kisaraportti

Karjalan Kovin -kisoista on nyt hieman yli viikko ja mieli alkaa olla palautunut. Kroppa tuntui lähes heti seuraavana maanantaina hyvältä, mutta takki oli aivan tyhjä viikko kisojen jälkeen. Kisat olivat pisimmät, missä olen ollut – kolmipäiväset. Käyn tässä postauksessa rehellisesti fiilikset läpi päivä päivältä. Koitan myös miettiä mitä olisin voinut tehdä paremmin ja mitä mielestäni tein hyvin. Tykkään analysoida suorituksiani ja olen niitä jo jonkun verran miettinyt, mutta tässä tulee julkinen analysointi 🙂 Tästä voi olla hyötyä muille kisaajille, vaikkapa heille joilla on vielä edessä ensimmäiset CF-kisat. Nykyään järjestetään enemmän matalan kynnyksen omaavia kisoja, joka on mun mielestä tosi kiva juttu.

Sijoitukseni oli 11/50! Siitä olen hyvin tyytyväinen.

 

Kisoista teki ehdottoman hyvät mm. hyvät järjestelyt, läheiset treenikaverit (jotka myös kisasivat), suuri yleisö, iso määrä tuttuja (vaikka harvan kanssa pystyi juttelemaan syvempiä juttuja kovan kisajännityksen takia) ja yleinen hyvä kisatunnelma.

13920228_542776559256496_6155007839427890919_o

Screen Shot 2016-08-24 at 13.02.33

Perjantai

Perjantaina oli vain yksi laji, mutta se ei tehnyt päivästä mitenkään helppoa. Koko päivä jännitin lajia, mutta ehkä hieman vähemmän kuin tämän vuoden Sawotta-kisojen ensimmäistä lajia. Sawotasta oli selvästi hyötyä! Laji oli V8 ja tiesin sen olevan minulle melko hyvä. Vähäinen syöminen ja huono ruokahalu on yksi isoimpia haasteitani kisatilanteissa ja tänä vuonna treenaamisessa muutenkin. Haasteita oli myös sen asian suhteen nyt. Onneksi tämä on mennyt parempaan suuntaan ja sain jotenkin syötyä päivän aikana. Tämä haaste tuo kuitenkin myös eniten stressiä kisojen aikana. Koen, että lukuisat kisakokemukset vähentävät pikkuhiljaa tätä ongelmaa, mutta helppoa se ei ole ollut. Ruokaa menee alas pakottaen ja oksennusreflekseiltä ei vältytä. Onneksi pärjään näköjään vähäisellä ruoalla ainakin pari päivää. Tässä ei ihan mennä terveys edellä.

Screen Shot 2016-08-22 at 17.57.29

Sijoitus 12/50, tulos: 8:04 (kolme toistoa vaille valmis)

 

En ollut tyytyväinen suoritukseeni, sillä tavoite oli saada laji tehtyä ennen timecappiä ja siinä epäonnistuin. Ei siinä sen ihmeellisempää. Koitin tehdä parhaani, mutta se ei riittänyt minulle. Onneksi sijoitus oli kuitenkin ihan OK. Tämä laji oli henkisesti haastavin koko viikonlopun aikana, koska se tuntui fyysisesti niin inhottavalta ja sitä kipua piti vaan yrittää kestää.

Tämä on sellainen laji, jolloin aletaan kysymään itseltään miksi ihmeessä tätä koko lajia harrastaa. Miksi vapaaehtoisesti laittaa itsensä tekemään jotain näin inhottavan tuntuista? Niitä vastauksia harvoin löytyy siinä hetkessä, vaan mieli löytää tekosyitä miksi pitäisi nimenomaan himmailla ja antaa itselleen armoa. Itsensä sääliminen alkaa ja päässä on vähintään kymmenen tekosyytä miksi pitäisi hidastaa tahtia. Ne tuntuvat aina hyviltä siinä hetkessä. Henkinen kovuus tässä lajissa on kuitenkin mielestäni sitä ettei anna niiden syiden oikeasti hidastaa tahtia. Sitä ikävää tunnetta voi onneksi pikkuhiljaa oppia kestämään. En usko että se tule kenellekkään luonnostaan, ei ainakaan minulle.

😖😂 In this workout I should've done a little bit better. Took 12th place in "V8" and had 3 reps left before the timecap. Today we went back to training after the competition to do some back squats 5×10 and a 45min EMOM including cart wheels 😄🤗💃🏼 This week is all about doing fun stuff and recovering. Next week will already be hard work, since Erik Lau Kelner is coming to Finland to do a @weightlifting_101 camp 😱 Physically the previous camp was much, much harder then what last weeks competition was. Mentally the competition is really hard though and it's important to give the mind some rest before next week. I did not have one single muscle sore after the competiton, which is great, but definitely felt very drained and exhausted. Being so nervous and having a hard time eating enough are things I still need to work on. The best way to work on those is to just go out there and compete. There's no way around it. I did feel better than I did in the previous Sawotta-competition though, so some progress there…

A photo posted by Stefanie Hagelstam 🇫🇮 (@steffit) on

 

Alaselkään oli kertynyt hieman kipua ja painetta lajin jälkeen. Illalla syötiin kaloririkas illallinen Amarillossa. Hampurilainen, ranskalaisia majoneesilla ja coca-colaa. Nyt piti vaan syödä sitä mikä menee alas ja saada kaloreita. Alla hienosti kuvattu video perjantailta.

Lauantai

Nukuin hyvin ja olo oli aamulla levännyt. Alaselässä oli myös aamulla kipuja, mutta onneksi mulla oli oma fysioterapeutti mukana! Aikamoista luksusta (: Hänestä oli viikonlopun aikana aivan mieletön apu. Tämän postauksen lopussa kerron kuka hän on. Omaa koutsia ei ole, mutta onneksi pystyin melko hyvin suunnittelemaan tavoitteitani lajeihin. Treenikavereista, salimme koutsista ja läheisiltä oli kuitenkin hyvin suuri apu. Lauantai-aamuna tuli syötyä hyvin vähän, ehkä desilitra puuroa ja muistaakseni puolikas leipä. Edessä oli pitkä päivä ja neljä lajia. Stressaavaa. Oli vaikea yrittää tässä hetkessä vielä nauttia hienosta mahdollisuudesta olla mukana näissä isoissa kisoissa.

Screen Shot 2016-08-22 at 17.57.38

Sijoitus 17/50, tulos: 5:09

 

Köysikiipeily ilman jalkoja on vetävää voimaa vaativa liike, joka on aina ollut selvä heikkous minulla. Vetäviin liikkeisiin kuuluu myös kaikki leuat ja muscle-upit. Työntävät liikkeet, kuten ylöstyöntö tangolla ja käsilläseisontapunnerrukset ovat minulle vahvempia. Onneksi tämä laji meni kuitenkin melko hyvin! Tässä halusin olla fiksu, eli pitää tarpeeksi pitkät tauot köysikiipeilyjen välissä. Jos yksi nousu epäonnistuu, ollaan jo hävitty paljon aikaa ja turhaan käytetty voimia. Kottikärry oli hieman hutera, enkä halunnut pudottaa sitä samoista syistä. Tämä laji vaati siis oman kropan ja voimien tunnistamista sekä tarkkuutta. Olin melko varovainen, mutta en jälkeenpäin muuttaisi mitään. Ensi kerralla tiedän, että voin pikkaisen lyhentää taukoja köysikiipeilyjen välissä. Olen myös harjoitellut kippiliikettä köydessä nyt jälkeenpäin, josta on tulevaisuudessa hyötyä. Voimat vetävissä liikkeissä ovat vahvistuneet lisääntyneen kovan harjoittelun myötä ja mm. lisäpainoleukojen takia. Tällä lajilla tipuin hieman sijalta 12 sijalle 14, mutta tiesin että pystyn vielä nousemaan.

13923248_543127502554735_6339101688091701410_o 13909198_543127449221407_3858183387864251181_o

Screen Shot 2016-08-22 at 17.57.53

Sijoitus 13/50, tulos: 9:11 (11 toistoa vaille valmis)

 

Mahdollisesti kisojen kivoin laji. Melko hyviä liikkeitä minulle. Toes to bar ei ole suuri vahvuus, mutta kulkee ihan hyvin. Käsilläkävely ja käsilläseisontapunnerrukset toimivat useimmiten hyvin. Pidin lajista, sillä tässäkin oli tärkeää olla tarkka ettei käsilläseisontapunnerruksissa väsytä itseään. No-rep toistoja tulee tietenkin aina välttää, sillä niistä ei saa pisteitä mutta ne vievät voimia. Tämä laji meni hyvin. Käsilläkävely oli haastavaa punnerruksien jälkeen, mutta muuten olen tyytyväinen. Yhden no-repin sain HSPU’issa. Tällä lajilla nousin sijalta 14 sijalle 11.

Screen Shot 2016-08-22 at 17.58.08

Sijoitus: 10, tulos: 67,5kg

 

Minulle hyvä laji. Tämä laji oli tiedossa jo aikaisemin ja ehdittiin salilla kokeilla sitä. Hieman arvattiin, että jokin lisämauste tulee lajiin. Alunperin ilmoitettiin nimittäin vain ”thruster 3RM” mutta kisoissa se olikin ladderi, jossa suoritettiin yksi nosto joka 45sek. Minun piti tehdä muistaakseni 4 nostoa (12 thrusteria) ennen maksimirautaani, 67,5kg. Olin tähän tyytyväinen ja sama tulos nousi treeneissäkin. Aikaisempi tavoite oli onnistua 70kg raudalla. Silloin en kuitenkaan vielä tiennyt että tämä laji on ladder-muodossa, joten se muutti hieman tavoitetta. Nostoaika oli lyhyt, joten siinä tuli paljon toistoja lyhyessä ajassa. Tällä suorituksella nousin sijalta 11 sijalle 9!

unnamed

Screen Shot 2016-08-22 at 17.58.16

Sijoitus 18/50, tulos: 22:28

 

Tämä laji oli itselleni tapahtumarikkain kaikista. Tämä oli myös minulle ”huonoin”, sillä kestävyyspuoli ei ole ollut vahvuus. En odottanut siis korkeaa sijoitusta. Olen kuitenkin tietenkin tätäkin heikkoutta treenannut. Meressäkin uitiin pari kertaa sillä tämä laji tiedettiin pari viikkoa etukäteen.

Laji tehtiin kahdessa erässä. Omassa erässä jäin n. kilometrin juoksun jälkeen viimeiseksi. En ottanut niin hyviä lämpöjä, kuin olisi pitänyt. Olisi ollut todella vaikeaa lähteä juoksemaan kilometrin pituista lämppää pitkän ja raskaan päivän päätteeksi, mutta se olisi kuitenkin pitänyt tehdä. Minua alkoi nimittäin kilometrin jälkeen pistämään todella paljon kylkiluiden alle ja jokainen askel oikealla jalalla tuntui kuin joku olisi piikittänyt minua vatsaan. Jonkinnäköinen pieni kramppi siellä oli. Uskottelin itselleni, että ”It ain’t over until it’s over” eli koitin vaan jatkaa matkaa askel askeleelta, vaikka inhottavalta tuntui. Olisin helposti voinut menettää uskoni ja siirtyä kävelyyn.

Jostain uskomattomasta syystä pistely loppui n. kilometri ennen uinti-osuutta ja juoksin takaisin siihen, missä juoksun alussa olin ja siitä jopa hieman ohi. Vesi tuntui todella hyvän lämpöiseltä vaikka olin tietenkin hyvin hengästynyt. Uin rintaa koko matkan niin tasaisesti, kuin pystyin. Pari urheilijaa meni ohi vedessä, mutta lopuksi otin tästä lajista yllätyssijan 18! Olin ylpeä itsestäni, tavoite oli pysyä top20-joukossa ja jopa hieman yllätyksekseni onnistuin siinä. Hyvä fiilis oli ja tästä mentiin syömään samaa kaloririkasta ruokaa, saunomaan ja nukkumaan. Tällä sijoituksella tipuin vain yhden sijan! Sijalta 9 sijalle 10! Hyvä mieli siis päivästä 2.

 

Sunnuntai

Lähdin viimeiseen päivään sijalta 10 ja tiesin, että nyt oli taisteltava pysyäkseen finaalissa. Finaaliin pääsi 10 urheilijaa. Tiesin, että kroppa kestää aika hyvin kuormaa lisääntyneen treenin myötä. Osaan myös nykyään paremmin psyykata itseäni kisoissa. Nämä olivat kolmannet Karjalan Kovin -kisani (2013, 2014, 2016) ja yhdeksännet kilpailuni kolmen vuoden sisään (painonnostokisat mukaan lukien, salikisat ja karsinnat pois lukien). Kokemusta on siis kertynyt jonkun verran, josta on paljon hyötyä. Puolentoista vuoden tauko lisäsi toki jännitystä hetkellisesti.

Yhdeksi suurimmaksi voimavaraksi viikonlopun aikana osoittautui se, että juhannuksena vietin neljä päivää elämäni rankimmalla treenileirillä Berliinissä. Ajattelin leirillä monesti, etten pysty suorittamaan kurssia loppuun ja se on aika harvinaista ajattelua minulta. Kisat eivät pelottaneet minua siis fyysisesti, sillä ne eivät ollut vertailtavissa leirin harjoittelun kuormaan. Jotain hullua minussa kyllä on, sillä tuo sama leiri odottaa minua itse asiassa huomenna. Neljän päivän aikana tulee 16h treeniä ja kyseessä on sama valmentaja. Tiedostan sen, että saan niin paljon irti kyseiseltä koutsilta, ettei minulla ole edes vaihtoehtoja olla menemättä. Se on mentävä jos haluan selvittää mistä minusta on!

Olo oli sunnuntai-aamuna parempi, kuin lauantai-aamuna, yllättäen! Alaselässä ei ollut enää inhottavaa painetta ja olo oli taas melko levännyt. Nukuin muutenkin yllättävän hyvin viikonlopun aikana, joten siitä olen iloinen. Aamupala muistutti kuitenkin taas edellistä aamua ja se ahdisti. Onneksi uni ja fyysinen olo oli hyvällä mallilla.

Screen Shot 2016-08-22 at 17.58.25

Sijoitus: 5/50, tulos: 3:29

 

Tiesin, että tämä on minulle hyvä laji. Kevyet tempaukset sujuu hyvin millä vain elementillä ja lyhyet juoksut ovat minulle myös ihan OK. Lyhyet lajit ja painonnostoliikkeet ovat mun juttuja. Sen opin myös Sawotan ”Speed DT” -lajista. Tässä lajissa päätin pistää kaikki peliin, sillä nyt oli turvattava itselleni finaalipaikka! Sain itsestäni hyvin voimia ja nopeutta irti ja otin lajista viikonlopun parhaan sijani – 5, jolla nousin sijalta 10 sijalle 7! Olin tästä todella iloinen. Menin lajin viimeisissä tempauksissa mukavuusrajani ulkopuolelle tekemällä kaikki tempaukset putkeen. Loin itselleni tilanteen, jossa viimeisessä lajissa ennen finaalia tulisi tapahtua jotain täysin katastrofaalista, jotta en pääsisi finaaliin.

Valitettavasti se katastrofaalinen tapahtui 🙁

unnamedsss

Screen Shot 2016-08-22 at 17.58.42

Tämä laji olisi voinut olla minulle henkilökohtaisesti viikonlopun huonoiten suoritettu laji ja kuitenkin olisin päässyt finaaliin. Laskujen mukaan olisin voinut olla ainakin sijalla 24, eli viikonlopun ainoa ei-top-20 sijoitus. Tämä toi turvaa. C2B-leuat eivät ole vahvuuksiani, mutta olen treenannut niitä. Maastaveto on itselleni paras liike CF:ssä ja boksit sujuvat tasaiseen tahtiin.

Mutta.

Lähdin lajiin naisten kuumassa erässä ja juuri ennen kentälle menemistä alkoi kaatosatamaan. Tästä joutui edellinen erä lajin lopussa kärsimään ja ystäväni Isa ehti kertoa miten hemmetin liukas leuanvetotanko on. En ajatellut kuitenkaan sen olevan NIIN liukas. Sade ei ollut haitaksi thrusterissa, juoksussa tai muissa lajeissa viikonlopun aikana, mutta tässä lajissa se todennäköisesti pilasi mahdollisuukseni päästä finaaliin. Tanko oli litimärkä ja siinä oli hyvin vaikeaa suorittaa leukoja. Koitin ajatella nopeasti. Paidalla pyyhkiminen ei auttanut melkein yhtään. Tankoon piti saada paksu kerros mankkua jonka jälkeen tangosta piti napata nopeasti kiinni, ettei sade ehtisi iskeä siihen. Tämä vei todella paljon aikaa ja epäonnistuneita yrityksiä. Tämä olin varmasti todella epätoivoisen näköistä yleisölle. Maastavedot menivät hyvin aina putkeen ja boksihypyt tasaisesti. Maastaveto oli kyllä painavan tuntuinen, mutta ilokseni tein toistot aina putkeen.

Allaolevasta videosta näkee hieman epätoivoista menoa.

Jälkeenpäin olisi voinut olla hieman fiksumpi, mutta tuolle sateelle ei vain voinut mitään. Olisin voinut yrittää tehdä enemmän leukoja silloin kuin sain hyvän otteen tangosta ja olisin voinut rikkoa mankkua pulveriksi, jotta olisin saanut nopeammin tehtyä pidon tankoon.

Kukaan naisista ei päässyt kuumassa erässä lajin loppuun asti, joka ei ollut totuudenmukaista. Olin kokonaisuudessa lajissa 31, sillä aikaisemmissa erissä niin moni meni lajissa ohi. Olin pettynyt ja surullinen. Olin siis naisista ensimmäinen, joka ei päässyt finaaliin. Vanhempani olivat ajaneet pitkän matkan vain nähdäkseen minun epätoivoisesti räpiköivän kyseisessä lajissa ja pillittävän sen jälkeen pitkään. Onneksi he kuitenkin jaksavat aina tukea minua ja nämä olivat heillekin kolmannet Karjalan Kovimmat 🙂 <3

Onneksi tuolla viimeisellä lajilla ei nyt enää ole mitään väliä, vaan kisoista jäi todella hyvä fiilis. Siitä on tultu pitkä matka, kun alkuvuodesta minulla ei ollut vielä mitään asiaa Winter Wareihin ja nyt pääsin Suomen kovimpien mimmien joukkoon. Tavoite on olla naisten top10-joukossa tänä vuonna ja ensi vuonna tähdätä top5/top3 -joukkoon. Uskon, että se on mahdollista tällä uudenlaisella fiksulla menolla. Kovaa treeniä päivästä toiseen se vaatii, mutta tunnen olevani paljon tasapainoisempi ja määrätietoisempi tällä hetkellä kuin aikaisemmin.

Sunnuntaina ehdin vielä Flow Festareille katsomaan Sia:a ystävien kanssa ja kotona oltiin vasta yömyöhään. Piti heti päästä hieman irrottelemaan! 😀 Söin paljon herkkuja ja epäterveellistä ruokaa kokonaisen viikon ja ilokseni ruokahaluni on nyt parempi kuin mitä se on ollut vuoteen. Fiilis on todella huojentunut ja tuntuu, että vihdoinkin pystyn parantamaan ruokailuni laatua, ilman että tärkeimpänä on saada vain kaloreita koneeseen.

KIITOS:

Kiitos Veli-Pekka Mäkinen (Suomen Fysiovalmentajat), sinusta oli uskomaton apu jälleen ja toivottavasti saan sinut mukaan kisoihin jatkossakin. VP piti minut yhdessä kappaleessa viikonlopun ajan ja auttoi lajinomaisesti valmisteluissa erilaisilla aktivoinneilla ja lämmittelyillä. Kiitos hänen en kärsi enää lonkka- ja polvivaivoista.

Kiitos kaikille treenikavereille, valmentajille, apujoukoille ja kannustajille. Kokemus on niin paljon hienompi, kun sen jakaa muiden kanssa. Erityinen kiitos Valtteri Kalliolle, joka on jaksanut treenata kanssani 5-6 kertaa viikossa, aina aamuisin, koko tämän vuoden. Onnittelut neljännestä sijasta!!!

Kiitos kilpailun järjestäjille, tuomareille ja vapaaehtoisille. Olin todella otettu kilpailijana siitä, miten hienosti ja ammattitaitoisesti hommat toimivat. Kaikki oli selkeetä kilpailijoille.

Kiitos The Training Plan, joka on uskomattoman hyvä treeniohjelma.

 

TÄSTÄ löytyy leaderboard.

TÄSTÄ löytyy kaikki kuvat, livelähetykset lajeista ja koosteet.

 

ps. kisakärpänen on tänä vuonna iskenyt ja seuraavalla viikolla ovat seuraavat kisat, nimittäin Ghetto Snatch painonnostokisat! Kirjoitan niistä myös sitten (: Kiitos kun jaksoitte lukea ja kiitos kaikesta tuesta mitä saan teiltä blogin, instagramin ja muun somen välityksellä. Arvostan sitä hyvin, hyvin suuresti <3

pps. jos teillä on jotain kysyttävää, niin kysykää! 🙂

x Steffi

Kuvat: Eino Ansio

2 kommenttia

  1. Steffi😘❤

  2. Hieno urheilija olet. Uskon , että tuolla asenteella olet ensivuonna mitalleilla.
    Kiinnostaa tämä leiri Berliinissä, onko tämmöisiä tavallisille harrastelijoille?
    Anni

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.