Kapinallinen ajattelu terveellisiä elämätapoja kohtaan

Välillä sitä kuulee ja näkee tietynlaista kapinallista ajattelua terveellisiä elämäntapoja kohtaan. Tämä on aihe, jonka uskon olevan tietynlainen vastahyökkäys terveysbuumia kohtaan. Siitä voi kuitenkin seuraa entistä huonompi terveys, vaikka osaan kyllä ymmärtää tuon ajattelutavan. Tietyllä tavalla kapinoiva henkilö haluaa näyttää muille, ettei ole yhtään ”fitness” koska hän on saanut tarpeekseen siitä, että siitä pauhataan joka puolella. Älkää kuitenkaan antako muiden stereotypien pilata omaa terveyttä. Älkää turhautuko oman terveytenne kustannuksella mediassa näkyviin buumeihin tai äärirajoihin.

Tarkoitan tällä kapinallisella ajattelutavalla sitä, että esim. epäterveellisesti syövä syö entistä epäterveellisemmin ja samalla ”pilkkaa” treenityyppejä tai buumeja. Henkilö, jonka keho ja mieli kaipaisi liikuntaa liikkuu entistä vähemmän, koska ei halua samaistua ”jumppapirkkoihin”. Sellaisen super-reipas elämä tuntuu mahdollisesti olevan niin kaukana omastaan, että siihen rooliin on liian vaikea samaistua tai siihen ei haluta samaistua.

7P4A5888

On kuitenkin olemassa välimaastoja. Vaikka kuinka paljon välimaastoja! On todella OK liikkua ”vain” kerran viikossa tai syödä ”vain” yhtenä päivänä viikossa terveellisesti, jos lähtökohta on liikkumattomuus ja jokapäiväinen herkuttelu. Pienin askelin kohti parempaa terveyttä – sillä tavoin saadaan siitä pysyvää.

Välillä joku tuntematon tai puolituttu on ihmetellyt miten vaikka syön herkkuja tai käyn ulkona juhlimassa. Syy on siinä, etten ole sellainen tyyppi, joka vetää asioita äärirajoille. En ole ainakaan ollut sellainen hyvin pitkään aikaan. Okej, ehkä lajini (CF) tietyllä tavalla on sellainen, mutten minä paiski niitä rääkkitreenejäkään päivät pitkät. Kilpailut ovat ääritilanteita, jotka eroavat paljon normitreeneistä. Treenaan lähes päivittäin mutta fiksummin, kuin ikinä. Syön suklaata ja pekonia ja välillä käyn ulkona. Tällä hetkellä koitan syödä hieman enemmän kasviksia ja marjoja. Se on mun elämäntyyli.

Pitää karsia elämästään ainoastaan sen verran minkä pystyy ja lopputuloksessa näkyy miten olet panostanut tai ollut panostamatta. Jos kuitenkin väkisin väännettään jotain itselleen sopimattomalla tyylillä, on lopputulos usein rajallinen. Uskon siihen, että ”totuus” tulee aina ilmi.

7P4A9015

Terveellisissä elämäntavoissa ei kannata elää joko-tai/kaikki tai ei mitään periaatteilla, ei kannata harrastaa (pika)dieettejä, ei tehdä radikaaleja muutoksia ”sitten maanantaina” eikä passivoitua muiden ns. rasittavien stereotyypien takia. 

 

Keksi ja kehitä oma tie, oma terveellinen tapasi elää, jotta sinun elämänlaadusta tulee parempi. Kun voit hyvin, olet yleensä myös hyvä muille.

Oletteko muuten huomanneet myös sen, että ihmiset jotka käyvät läpi vaikeita asioita ovat usein melko itsekeskeisiä? Älkää suuttuko mulle nyt tästä suorasanaisuudesta tai olko marttyyreja, mä olen oivaltanut tämän ihan oman tyhmyyden kautta. Kun omassa elämässä on vaikeita asioita, joita on haastavaa käsitellä, siirtyy ajattelu helposti jopa liikaa itseensä. Puhutaan aika paljon itsestään ja harmitellaan omaa oloa. Jäädään helposti ”jumittamaan” paikoilleen, sen sijaan että päästäisiin eteenpäin antamalla hetken kaikkien tuhansien ajatusten olla.* (*lisätty tekstiin jälkeenpäin)

Juttelin jonkun aikaa sitten kaverini kanssa ja hänen mielestään tietyllä tavalla henkinen hyvinvointi, meditointi ja ns. sisäinen ajattelu on ymmärretty hieman väärin. Liian moni keskittyy hullun tiukasti omiin ajatuksiinsa analysoiden jokaista sekuntia, tavoitteena täydellinen mielenterveys. Parempi tapa löytää se ja henkinen hyvinvointi voisi olla kääntää katse ulospäin. Silloin se maailma myös aukeaa uudella tavalla ja itseään ei tarvitse analysoida joka hetkessä. Let go, kuten ranteessani lukee, ja asiat järjestyy omalla hienolla tavallaan.
_L0A4962

Kuvat: Sandra ja Valtteri Sandberg

x Steffi

14 kommenttia

  1. En suuttunut en (:D) mutta lause ’Oletteko muuten huomanneet myös sen, että ihmiset jotka käyvät läpi vaikeita asioita ovat usein melko itsekeskeisiä?’ oli kyllä huonoiten kirjoitettu lause, johon olen ikinä törmännyt!
    Uskon ymmärtäväni ajatuksesi, kun selvensit sitä kuitenkin tossa sitten. Tarkoittanet, että ihmiset saattavat itseensä liikaa keskittyessään alkaa murehtia mitättömiä, itseensä liittyviä asioita? Ns. pieniä murheita (miten tämänkin määrittelee, mutta u know)? Eivätkä ymmärrä katsoa ympärilleen, auttaa ja huomioida muita ihmisiä – ja sitä kautta sekä saada onnea, että ymmärtää olevansa onnekas?
    Mä käsitin sen noin, ainakin ton sun ’selvennyksen’ vuoksi, ja siksi, että hyvinvointi-itseensäkeskittymis-buumi liittyy sun mielestä tähän ilmiöön.
    Ymmärrän, mutta huomaathan että toi sun kirjoittama lause on todella helposti väärinymmärrettävä. Tai oikeastaan siinä ei ole yhtään mitään logiikkaa. Jos siis todella tarkoitat sitä, että ihmiset ’tekevät’ itselleen kaikesta ongelman keskittyessään vain itseensä.

    Tuo lause tarkoittaa, että kaikki ihmiset, ketkä käyvät läpi vaikeuksia, ovat itsekeskeisiä. Siis myös sellaiset, joiden lapsi on kuollut tai ketkä on sairastuneet vakavasti tai menettäneet elämässään jotain arvokasta, muuten vaan. Sellaset ihmiset, jotka todellakaan eivät ole valinneet käydä läpi vaikeita asioita. Sillä totta kai joskus elämässä vain tulee vaikeita aikoja, jotka täytyy käydä läpi, halusi tai ei.

    Edelleen, ymmärsin ehkä pointtisi. Halusin vain kommentoida, koska uskon ettet tarkottanut tota lausetta ihan noin sydämettömäksi kuin miltä se kuulostaa.

    • Ymmärrän millä tavalla se voi nopeasti luettuna kuulostaa sydämmettömältä. En ihan tarkoittanut sitä kuitenkaan niin kuin lopuksi ymmärsit, vaan enemmänkin niin kuin aluksi ajattelit.

      Suru-aika, itsetutkiskelu ja henkisen hyvinvoinnin parantaminen vaatii aina aikaa olla omissa oloissaan ja aikaa olla ns. itsekeskeinen (tämä ei tarkoitettu negatiivisessa sävyssä) mutta koitin kirjoituksella nostaa esiin uusia/vaihtoehtoisia tapoja voida paremmin, kun elämässä on haastavaa syystä tai toisesta. Tarkoitan tuolla, että ajatukset voitaisiin keskittää ulospäin sen sijaan, että jäädään oman pään sisälle ns. voimaan huonosti. Helpommin tietenkin sanottu, kuin tehty.

      x Steffi

      • Kiitos vastauksesta 🙂 ymmärsin pointtisi kuten tarkoititkin, ja olen täysin samaa mietä. Kommentillani halusin osoittaa, että lause on kielellisesti täysin toisin ymmärrettävä – vaikka kuinka hitaasi lukisi 🙂 harva varmaan jättää lukematta selvennyksesi asiaan tai käsittää tuon lauseesi täysin irrallaan tästä asiayhteydestä, mutta sellaisiakin saattaa olla. Lisäksi tekstin tarkoitus ois 100 x helpompi käsittää heti, jos tuo olisi oikein. Ihan kielipoliisin roolissa tässä siis kommentoin..

        • Kiitos myös! (:

          Haluaisitko laittaa tähän toisenlaisen ehdotuksen?

          x Steffi

          • No itse olisin ehkä jättänyt kokonaan tuon lauseen pois ja avannut asiaa vaikka sitten usemalla lauseella, ilman tollaista ’väitelausetta’. Ihan vaikka vaan niin, että oletteko muuten huomanneet, että ihmiset keskittyvät usein liikaa itseensä murehtiessaan, jolloin pienetkin murheet kasvavat ehkä isommiksi – ja jos katseen kääntäisi välillä muuallekin, saattaisi ne omat mutheet tuntua pienemmiltä 🙂 sellaisissa tapauksissa eritoten, missä murehtimisen seassa on ehkä vähän itsesääliä ja oman olon surkuttelua.

            Näin, kun siis tarkoituksesi itse käsitin.

            Juuri nyt tuntuu tosi typerältä jauhaa tällaisesta asiasta, kun Pariisin tapahtumien kautta saa taas ’vähän’ perspektiiviä omaan elämään. Haluan siis sanoa että en edelleenkään siis tarkoittanut millään pahalla, ajattelin vain ettet itsekään halua varmasti tulla väärinymmärretyksi 🙂
            Ihanaa joulun odotusta.

  2. Sä olet sitten viisas nainen! Allekirjoitan joak sanan.

  3. Loistava kirjoitus! Ihan mahtavaa että on olemassa tällaisia hyvinvointiblogeja johon toisistaakin erilaiset ihmiset voi samaistua. 🙂

    Olin näkeväni sut yks iltapäivä meidän salilla (Crossift Basementissa) mut en ollut varma olitko se sinä, en oo vieläkään haha 😀 Mut jos olit ja jos törmään suhun uudestaan, tuun ihan kasvotusten kiittämään hyvästä blogista!

    http://www.lily.fi/blogit/tyhja-ajatus

    • Kiitos! Koitankin ymmärtää, ajatella ja kirjoittaa tietyistä asioista muiden näkökulmista – ei vain minun.

      Joo, mä olin siellä! Ens kerralla sitten 🙂

      x Steffi

  4. Hyvä postaus, mutta aloin miettimään sitä, että sanoit käyväsi juhlimassa vaikka harrastatkin tavoitteellisesti CrossFitiä ja kisailet. Tokihan välillä kannattaa ja pitääkin ottaa rennosti, mutta normaalitilannehan on yleensä ainakin suomalaisella CF-kisaajalla se, että ihminen tekee noin 40 tuntii töitä viikossa ja treenaa sen lisäksi sen 1-2 krt päivässä monena päivänä viikossa. Ei siinä hirveästi juhlimassa käydä. Ehkä maksimissaan pari kertaa vuodessa. Ellei sitten ole ihmemies/nainen, jolla on todella hyvä palautumiskyky. Ja mitä oon kuullut, niin sinun juhlimisesi ei ole sellaista ”rauhassa istuskellen yksi drinkki” -tyylistä 🙂 Kannattaa muistaa, että annat myös esimerkin muille. Vaikka sinun elämäsi olisikin rennompaa, niin suurella osalla se ei sitä ole. Jotkut saattavat ottaa sen niin, että kisaamaan pääsee tuosta noin vaan, vaikka tekee töissä pitkää päivää ja on joka viikonloppu rilluttelemassa sekä venyttää nukkumaan menoa. Oikeastihan se on aika kovaa työtä se! 🙂

  5. Hyvä kirjoitus tämäkin, ymmärsin kyllä jutun juuren.
    Tuo let go-ajatustapa on mullakin ohjenuorana nykyisin, tosin sen oppimiseen ja opetteluun on mennyt kauan. Tunnistan itsestäni tuon meditaation ja oman hyvinvoinnin yli menemisen. Silloin tulee keskityttyä liian intensiivisesti siihen, miten asioiden pitäisi olla jotta hyvinvointi olisi optimaalista, ja lopusta se kääntyy itseä vastaan. Päästämällä irti ja katsomalla asioita laajemmin tulee se hyvinvointikin helpommin.

  6. Kiitti huipuista blogista, ihanan maalaisjärkinen ajattelutapa sulla kaikessa! Mistä tuo ihana vaaleanpunainen takki?? Olen haaveillut sellaiseta pitkään?

    • Moikka!

      Kiitos todella paljon.

      Se on Haglöfsin takki, ollut todella hyvä. Pari vuotta vanha, mutta ehkä se löytyisi vielä jostain..?

      x Steffi

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.