Ennätyksiä ja epäonnistumisia – Harjoitteluni ja kilpailusuunnitelmia

Moikka moi (: Lopputyö on esitetty ja palautettu, enää pari kurssia jäljellä ja pian voin  kutsua itseäni liikunnanohjaajksi. Tuota nimikettä ollaan kai vaihtamassa liikuntapedagogiksi. Suunnitelmissa on tehdä tänne blogin puolelle kirjoitus lopputyöstäni, joka oli kirjallisuuskatsaus otsikolla ”Fyysinen aktiivisuus ja masennus”.

Ajattelin vaihteeksi kertoa teille hieman miten treenit kulkee ja jakaa ajatuksia harjoittelun ja kisaamisen ympärillä. Viime postauksessa kerroin polviongelmistani, jotka rajoittivat treenaamista. Ilokseni voin todeta, että fiksulla harjoittelulla ja kärsivällisyydellä olen saanut ongelman ratkaistua. Vaivan takia ei kannata jäädä harmittelemaan, vaan hakea aktiivisesti apua kunnes sitä löytyy.

jkjkj

Olen siitä asti, kun päätin pitää tauon CrossFitissä kisaamisesta, pitänyt kilpailut mielessäni. Siitä on hieman yli vuosi. Alussa ne olivat kaukaisia ajatuksia. Ajattelin, että kisaan seuraavan kerran vain jos se oikeasti tuntuu todella hyvältä. Olen koko ajan päässyt lähemmäksi konkreettista tavoitetta ja nyt alkaa tuntumaan siltä, että olisin valmis. Tähtäimessä ovat siis Winter War 2016 ja nuo skabat lähestyvät aika hurjaa tahtia! Välillä on itsevarma olo, toisinaan havahdun taas siihen, että on sata asiaa mitä pitäisi vielä hioa. Teen karsinnat ja pääsen toivottavasti kisaamaan. Mukaan pääsee vain 32 parasta naista ja 32 miestä, joten nyt pitää todellakin tehdä töitä päästäkseen mukaan. Karsinnat alkavat joulukuussa.

Olen kilpaillut painonnostossa kerran ja seuraava kerta on nyt lauantaina. Jos kisat menee hyvin, niin pääsen painonnoston SM-kisoihin! En ota painonnostokisoista samanlaista painetta, kuin CF-kisoista. Painonnostossa on mielestäni helpompi keskittyä ainoastaan omiin nostoihin ja tekemiseen. CF:ssä kisaaminen vaatii kovaa päätä, koska kanssakilpailijat kirittävät konkreettisesti koko ajan vieressä. Toki painonnostossa kaikki on niistä yksittäisistä nostoista kiinni ja kaikki tuijoittavat sinua noston aikana. CF:ssä riittää, että on melko hyvä kaikessa. Itse asiassa yhdessäkään tietyssä lajissa ei tarvitse edes olla paras voittaakseen kisat.

Painonnosto on oleellinen osa CrossFittiä, mutta näiden kahden lajin harjoittelu eivät täysin kävele käsi kädessä. CF on ja pysyy minulla edelleen ykkösprioriteettina, mutta painonnostokisoissa käyn koittamassa uusia ennätyksiä ja hankkimaan lisää kilpailukokemusta. Mulla on todella taitavia valmentajia ympärilläni painonnostossa, jotka toivottavasti kulkevat mukana vielä vuosia.

7P4A1672

Treenaan nyt fiksummin, kuin luultavasti koskaan. Jos minulla on vaikka ollut raskas koulupäivä, olen nukkunut huonosti tai en ole syönyt tarpeeksi, muokkaan päivän harjoitusta sen mukaan. Tiedän melko hyvin mihin pystyn ja myös mihin vedän rajat, mutta ”epäonnistumisia” tulee kuitenkin välillä. En treenaa jos en pysty tekemään sitä kunnolla, viime viikolla oli esimerkiksi pakko jättää treenit kesken. Toki mulla on ne tietyt harjoitukset, mitä haluan viikon aikana saada tehtyä. Toivon mukaan voin ensi vuoden puolella tehdä hieman lisää töitä blogin parissa. Sen pitäisi onnistua.

Suurimmassa fokuksessa harjoittelussani on nyt painonnosto, peruskestävyys ja kehonhuolto. Noihin menee eniten tunteja ja tarkasti miettien käytän kehonhuoltoon eniten aikaa noista. Tylsäähän se välillä on, mutta tuottaa tulosta.

Konkreettisia tuloksia on tullut painonnostossa. Tempauksessa olen nostanut 67,5kg kerran ja 65kg kahtena eri kertana. Työnnössä en ole tehnyt uutta enkkaa, mutta uskoisin sen tulevan lauantaina. Huomasin syyn, miksi nuo tempaukset onnistuivat niin hyvin – minua ei pelottanut. Tempaus voi olla joskus ”pelottava” ja nostot ovat usein ”päästä kiinni”. Kun pääsee pelosta eroon, uskoisin että ollaan jo aika pitkällä. Ihan sama jos tulee feilejä, niistä oppii sitten. Etukyykyssäkin tuli myös ennätys – 90kg x 2. Noita videoita löytyy instagramistani @steffit 🙂

7P4A1770

Tällaiset ennätykset ovat urheilun hienoimpia puolia ja olen odottanut näitä fiiliksiä vuoden. Uskon, että tiedätte sen tunteen, kun saa ensimmäisen leuanvedon tehtyä, juoksee ekan 5 kilsan pysähtymättä tai tekee uuden maastavetoennätyksen. Ne on niitä huippukivoja fiiliksiä urheilussa. Usein kuulee itsensävähättelyä tyyliin ”no se ei nyt ole mitään verrattuna henkilöön x”, voi olla että itsekin sorrun sellaiseen ajatteluun välillä. Se on ihan sama mitä muut tekee, ennätyksen ovat aina ennätyksiä ja niistä saa olla ylpeitä! Kenenkään muuhun ei pidä verrata tuloksiaan, kuin itseensä!

Kerron teille sitten miten kisailut etenee (:

Kuvat: Sandra

x Steffi

2 kommenttia

  1. Hyvää tekstiä! Kirjoitahan tosiaan siitä lopputyöstäsikin, erittäin mielenkiintoinen aihe.

    Vahvan näköistä nostamista, ei nuo ihan maksimisuorituksilta vielä näyttäneet vaan varaa selvästi on. Tsemppiä viikonlopun kisaan, varmat raudat pois ja kunnolla säpinää tekemiseen niin tulosrajat paukkuu. Crossfitin ja painonnoston SM-kisojen välissähän on muuten ihan sopivasti palautumisaikaa.. 😉

  2. Kiva lukea tätä sinun blogia ja saada tietää näistä harjoittelun ja muun elämän taustoista. Winter warissa sitten katsotaan, minne asti olet päässyt 🙂

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.