”Minulla ei ole aikaa treenata”

Tässä tulee seuraava ”selityspostaus”, eli toisen väärinymmärrysajatuksen aika. Tämä aihe on lähes yhtä tavallinen ongelma kuin ”minulla ei ole rahaa treenata”(postaus tässä), ehkä jopa tyypillisempi…

”Minulla ei ole aikaa treenata”

Työ vie kaiken ajan.

Opiskelu vie kaiken ajan.

Lapset vie kaiken ajan.

Partnerin ja ystävien kanssa oleminen vie niin paljon aikaa.

Salille on niin pitkä matka, että se vie liikaa aikaa.

Muu harrastus (ei-liikunnallinen) vie liikaa aikaa.

Itselleen ei vain löydy aikaa.


Ensiajatus tässä voi olla se, että treeni on niin pakonomaista. Sille ei löydy aikaa koska kaikki muu menee etusijalle. Hmm, miten voisin kehottaa lukijoita terveelliseen itsekkyyteen ilman että se kuulostaa… liian itsekkäältä?

Tehdään näin: Treenata ei todellakaan tarvitse joka päivä, pari kertaa viikossa tai edes kerran viikossa on jo upea homma ja siihen olisi hyvä pyrkiä. Jos päättää liikkua pari kertaa viikossa, kukaan ei voi syyttää sinua itsekkyydestä. Jos syyttää, niin vastaa siihen OK. Jos edes kerran viikossa treenaamiseen ei jostain syystä löydy aikaa, olisi ehkä hyvä miettiä, onko etusijalla oikeasti tärkeämpiä asioita, kun liikunta? Ne asiat voivat olla jonkinnäköiset elektroniikkaan liittyvät asiat – TV, tietokone, pelit (xbox, playstation, angry brids, tapped out) tai muuta. Laitan tähän tavallisimmat syyt liikkumattomuuteen ja kerron vaihtoehdon mitä mieltä olen:

”Työn/Koulun/jne. jälkeen olen niin väsynyt, että haluan vain heittäytyä sohvalle ja ottaa rennosti. En yksinkertaisesti vain fyysisesti jaksa lähteä taas jonnekkin”

– Ymmärrettävä ajatus, mutta väärä sellainen. Salille lähtö on se vaikein juttu, mutta se helpottuu siitä. Treenillä oleminen on harvoin ongelma! En ole ikinä nähnyt, että joku nukahtaisi juoksumatolle tai penkkipunnerrusta tehdessä. Toisin sanoen, salilla/liikunnalla ollessa se energia vain tulee jostain! Sitä selvästi jaksaa jumpata kun ympäristö on hyvä ja samassa tilanteessa olevat ihmiset ovat ympärillä. Fiilis treenin jälkeen on lähes sata-varmasti parempi kun mitä se oli työn/tjsp. jälkeen. Eli treeni on ”sen arvoista”. Treenisivustoilla olen nähnyt hauskan sanonnan ”Wow, I really regret that workout – said no one, ever.” Eli treeniä harvoin katuu.

kuvan lähde


”Minulla on x määrä lapsia, ei ole aikaa lähteä minnekkään”

– Tähän voisi olla kolme vaihtoehtoa: Lapset pitää saada jonnekkin hoitoon tai voi tuoda kuntosalin lapsiparkkiin (näitä kannattaa hyödyntää!). Toinen vaihtoehto on treenata kotona – hankkia itselleen hyvät välineet ja tehdä youtubesta pari 20min pituista treeniä samalla kun pitää huolen siitä, että lapset on turvallisesti lähellä. Kolmas vaihtoehto on selvittää jos lähellä sattuisi olemaan äiti-lapsi jumppia, siitä hyötyisi kaikki! Onko täällä äitejä, joilla on muita konsteja tähän?

”Salille on niin pitkä matka. Siihen menee monta, monta tuntia”

Jos ei salikäyntiin halua käyttää aikaa. Voi liikkua muilla tavoilla. Siitä enemmän tässä postauksessa.

”Muu, ei-liikunnallinen harrastukseni, vie kaiken ajan”

Hienoa, harrastuksistaan pitää pitää kiinni. Yhden tunnin treeni on kuitenkin vain 0.59% viikosta (korjaus) eli 1/168 osaa, sen verran kannattaa panostaa.

”Itselleen ei vain löydy aikaa. Olen johtaja tässä firmassa ja täällä teen tätä ja teen joka päivä töitä ja kotona myös ja ehdin nukkua vain 5h yössä jnejne. Olen vain niin kiireinen!!!”

Etkä ole. Olet vain päättänyt olla panostamatta omaan terveyteesi. Asiat tärkeysjärjestykseen. Yksi tärkeimmistä asioista on huolehtia omasta fyysisestä terveydestään, jotta voisi toimia paremmin kaikilla muilla saroilla.


Näin! Lopuksi vielä uudet treenihousut Stadiumista ja herkullinen välipalakeksi Sis.Delistä.

Liinan kirjoitus tulee tänne vielä tänään. 
Hyvää viikonloppua!
x Steffi

22 kommenttia

  1. Alkoi ihan ääneen naurattaa tuo ajatus juoksumatolle, tai penkille nukahtamisesta haha 😀 mutta hyviä pointteja kaikki, ja samaa mieltä olen ! 🙂

  2. Hyvä postaus! Kuulostaa ihan minulta ennen. Aikaisemmin ajattelin, että ei mulla ole aikaa liikkua, kun teen niin paljon töitä. Sitten laitoin asiat tärkeysjärjestykseen ja päätin, että kyllähän sitä aikaa on. Jos työpäivä venyy pitkäksi, niin otan juoksukamat mukaan ja hyödynnän viiden kilsan työmatkat lenkkeilemällä. Monesti menis puolet tuosta n.30 minuutin ajasta jo bussin odottamiseen, eli välillä tuntuu, että kyllä pyöräillen tai juosten on kotona melkeimpä nopeampaa. Kyllähän vähintään kolme kertaa viikossa liikkuminen joskus vaatii luovuutta ja suunnitelmallisuutta, mutta on kyllä sen arvoista!

  3. Barack Obama ehtii treenata tunnin päivässä, eli kaikki kyllä ehtii halutessaan treenata tunnin päivässä. 😉

  4. paljonko nuo housut maksoivat ?:)

  5. Jee ihania pointteja taas 🙂
    Itsekkyys on aivan aliarvostettua! Treenaaminen ja omaan hyvinvointiin panostaminen ajallisesti on parhaita asioita mitä ihminen voi itselleen suoda. Aikaa pitää ehdottomasti uskaltaa ja kehdata ottaa itselleen.
    Toivon niin että jengi ymmärtäisi, että myös liikkuminen voi olla sitä omaa aikaa – paikka ja mahdollisuus rentoutua ja irtautua stressistä. Ei chillaamisen tarvi aina olla vaan sitä telkkarin eessä röhnöttämistä.
    xx nanna

  6. Hei ihana Steffi! Oon täysin koukussa sun blogiin, ja tää on ihan MAHTAVA!! Mua on mietityttäny tää jo pitemmän aikaa, enkä kehdannu kommentoida omalla nimimerkillä tän kysymyksen takia 😀 Mikä on toi musta raksi/risti sun jalassa?

  7. Täysin samaa mieltä! On niin totta, että vaikka töiden/koulun jälkeen kuinka väsyttäisi, kyllä se reeni on paras keino palautua päivän rasituksista. Hahaa, niin kuin Johanna sanoi, jos Obama ehtii hikoilla, niin kyllä ehtii kaikki muutkin.

    Mutta kyllä näitä ”en ehdi” selityksiä on moneksi. Itsehän ”en ehdi” opiskella tarpeeksi, niinpä niin..

    P.S. Pakko saada nuo pöksyt! upeat

  8. Jos ihan tarkkoja ollaan, niin yhden tunnin treeni ei ole 0.0059% vaan 0,59 % viikosta..

  9. Mä ainaki ite oon huomannu, että en tosiaankaan jaksa koulun jälkeen salille, siks meenki sinne aina aamulla ennen kuin koulu alkaa. Kylläpä muuten jaksaa olla pirteänä mukana heti aamukasista lähtien! Eli aamutunnit käyttöön 🙂

  10. Aika harvalla jos kenelläkään on kyse siitä että aikaa ei olisi, sen vain haluaa käyttää johonkin muuhun. On helpompi sanoa ettei jaksa tai ehdi kuin ettei halua.

  11. Hyvä postaus! Itekki sorruin ennen kaikenlaisiin tekosihin kun piti lähteä liikkumaan. Nyt ajattelen aina, että se mikä on tärkeää niin sille on aikaa, ja shän toimii meikäläisen kohalla! 😀

  12. Hyvä postaus kyllä. Niin moni sanoo juuri että ei vaan töiden jälkeen jaksa enää. No ei kai jaksakaan jos kunto on huono. Sitten kun pääsee alkuun niin huomaa että yhtäkkiä jaksaakin aina lähteä treenaamaan. Niin pahaa tekee työkavereiden puolesta jotka eivät pidä kunnostaan huolta ja jatkuvasti vaivaa hartia ym ongelmat heitä.

  13. Hey
    I follow you in Instagram but today is my first visit to your blog 🙂
    Also, that is one of my favourite quotes- no matter how bad you think your workout goes, it’s still better than nothing!
    Have a good day
    Ibbs x
    p.s. I’ve just started using protein shakes, please let me know what you think, do you use them? what types?
    http://lalangostaymi.blogspot.com.es/2013/02/fitness-friday-2-p.html

  14. Vautsi, mitkä housut!:) itsekin olen tekosyihin syyllistynyt, ja oman innostukseni löytänyt selkeistä tavoitteista. Kun mielessä siintää tavoite (oli se sitten unelmakroppa tai parempi olo), oppii treenistä nauttimaan aivan eri tavalla, ja näinollen tekee mieli päästä treenaamaan koko ajan. Nykyisin neljä kertaa viikkoon ohjelma tuntuu jo tosi vähältä :)) oikeanlainen ohjelma auttaa myös motivaatiopulaan!

  15. Meillä on pieni poika, ja vanhemmat löytävät aikaa liikunnalle hyödyntämällä työ- ja koulumatkat, kartuttamalla kahvakuulavarastoa kotona ja liikkumalla lapsen mentyä nukkumaan. Myöhäinen treeni ei sovi mulle, joten usein mies hakee pojan hoidosta ja antaa hänelle ruuan, ja minä liikun heti töiden/koulun jälkeen. Kun tulen kotiin, käydään pojan kanssa suihkussa ja laitan kaverin nukkumaan, jolloin miehellä on aikaa liikkua, hän joskus lähtee lenkillekin vasta kahdeksan jälkeen… Viikonloppuisin liikutaan usein yhdessä. Kun treenirutiini saadaan rullaamaan ja kuviot ovat sen suhteen selvät, tuntuu helpommalta lähteä liikkumaan. Ja on meillä kuitenkin sitä koko perheenkin yhteistä aikaa. 🙂

    Mulla nykyisin myös ennemmin niin päin, että en ehdi opiskella tarpeeksi, köh köh…

    Olen vasta löytänyt blogisi, kiitos! Saan tästä hurjasti lisää motivaatiota.

  16. Meillä miehen kanssa 2 vuotias tyttö. Miehen kanssa olemme molemmat töissä. Mies sen lisäksi opiskelee johtajuutta 4 iltaa viikossa joten tulee kotiin siinä 21 aikaan. Silti sitä aikaa löytyy omalle treenaamiselle. Joka maanantai mun äitini hakee tytön tarhasta, ja mä pääsen Body Jam tunnille. Monesti jään vielä 30min core tunnille. No sitten 3 päivänä menen salille suoraan töistä ennen kun haen tytön. Ja sitten joka toinen perjantai olen iltavuorossa ja silloin pääsen Body Pumpiin ennen töihin menoa, kun olen vienyt tytön tarhaan. Ja joka toinen perjantai pääsen cxworx ja Body Attack tunnille töiden jälkeen kun mies hakee tytön tarhasta. 🙂 sitten on tietysti la ja su jolloin menen jumppaan jompana kumpana päivänä. Että niin 😀 Kotikin pysyy siistinä ja itselläni on vielä fyysinen työ varastolla joten jos tälläisellä elämän tyylillä kerkeää treenaamaan niin kerkee ne muutkin 😀 Niin ja pudotin vuodessa 26kg mitä raskaudesta jäi.. Nyt siten 174cm ja 66kg 🙂

  17. Niin totta. Niin kauan kun on aikaa katsoa televisiota, facebookkailla tai notkua blogeja lukemassa (tai kirjoittamassa ;)) on aikaa myös liikkua. Kaikki on kiinni priorisoinnista.

    Kiitos kun näytät erinomaista esimerkkiä; annat inspiraatiota omaankin blogiin 🙂

    Riika

  18. Itseltään voi kysyä: Jos ei ole nyt aikaa liikkua ja huolehtia itsestään, onko vanhempana sitten aikaa sairastaa liikkumattomuuden mukanaan tuomia sairauksia?

    Sama pätee tekosyyhyn liikkumisen kalleudesta: Liikunta maksaa jonkun verran, mutta kuinka paljon maksavat lääkkeet, sairaalakulut, lääkärikäynnit, kuntoutukset ym. tulevaisuudessa, jos ei ala huolehtia itsestään nyt?

  19. Itselläni oli aikaisemmin sama tekosyy ”ei ole aikaa”. Tällä hetkellä olen kuitenkin 1,5-vuotiaan yksinhuoltaja, opiskelen korkeakoulussa täyspäiväisesti ja käyn töissä. Puolen tunnin aamulenkki ennen koulua ja lapsi hoidossa 2 kertaa viikossa salitreeniä varten tekee ihmeitä jaksamiselle ja aikataulujen uudelleenhahmottamiselle!
    Ja Steffi, sinun blogisi on päivän piristys, aina! 🙂

  20. Mä olen todennut, että nämä ”ei oo aikaa koska lapset”-äidit (miksei ikinä isät?!) ei vaan halua. Kaikki on kiinni omasta halusta, priorisoinnista organisoinnista. Illat, aamut ja se lasten isä käyttöön niin kas kummaa sitä aikaa alkoikin löytyä. Multa kysytään vieläkin välillä että missä MUN lapsi on, ja kun sanon että kotona tietysti, niin ihmetellään että ai isäkö se oikeasti jaksaa hoitaa. No öö, miksei jaksais. Ei meillä ole tuollaisista neuvoteltu, mä ilmoitan että treenit on päivinä x, y ja z ja sama toimii toisinpäin. Ei asioista kannata tehdä niin vaikeita 😀

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.