McDonaldsin aamupala

Todella harvinaista on se, että päätän syödä aamupalani mäkkärissä mutta tänään kävi kuitenkin niin. Vaihtoehdoksi valitsin ”terveellisemmän” eli Ruisvege-aterian. Siihen kuului ruishamppari, appelsiinimehu ja kahvi (latte). Katotaas miten kävi.

ps. tuo on vain hampurilaisen sisältö
Suosittelenko tällaista aamupalaa? – No en. Ruoka maistui ihan ok muttei ollut mikään superfiilis jälkeen. Parempi oli kuitenkin syödä jotakin, kun jättää syömättä! Mäkkärin kahville (latelle) kuitenkin hattu ylös! 
x Steffi

9 kommenttia

  1. Hei! Postaustoive: Kertoisitko tehokkaista vatsalihasliikkeistä? Ja mieluiten jotain kunnon tappoliikkeitä 😉 Ja vähän erilaisia kuin perus istumaannousut!
    Ja tästähän oikeestaan keksin, että voisit tehdä eri lihasryhmistä tällaisia liikepostauksia. Kertoisit jotain kivoja uusia vinkkejä, vaikka muutaman aina yhdessä postauksessa!

  2. Aiemmin oonkin kommentoinu, että kiitos sun blogin inspiroivuuden, alotin taas liikkumisen ulkomailta paluun jälkeen. Kiloja oli kertyny tosiaan yli 10kg… Nyt lähtenyt noin 6 kiloa elokuun alusta ja kovaa porhalletaan eteenpäin! Siisteintä on se, että en tällä kertaa oo laskenu hullunkiilto silmissä kaloreita ja oon vaan käynyt liikkumassa paljon js kattonu pikkasen, mitä suuhuni laitan. Nykyään ei edes tee mieli roskaruokaa taikka herkkuja, kierre on siis selätetty jeejee!!

    Mulla ois myös kysymys, joka vois olla samalla esim. postaustoive. Miten pysyä kunnossa kun haluttu kunto on saavutettu? Mulle se on aina ollut suurin ongelma, varsinkin kun en oo omaan ns. tavotekuntoon koskaan mielen sisällä päässyt. Nyt kun se lähenee, mua alkaa vähän stressaa, että miten motivaatio pysyy yllä jne… Oot jotain tän suuntasta täällä vähän puhellut mutta jos sulta löytyy jotai mielipidettä asiaan lisää kuulisin mielelläni 🙂

    Uusi reissu lähestyy tammikuussa ja tällä kertaa 4kk reppureissulle Aasiaan. Tällä kertaa en aio päästää itseäni siihen +10kg tilaan herranjestas! Jatkan blogis lukemista siis jatkossakin erittäin mielelläni:)

    • Hej, upeeta kuulla. Toi on just tärkeä tavoite, että ei tarvitse seurata kaloreita supertarkasti vaan pystyy luonnollisesti elämään terveellisesti. Voin ehdottomasti jossain vaiheessa tehdä tuosta postauksen, koska kyseinen aihe kiinnostaa minuakin. Monelle se itse prosessi ei ole niin vaikeaa, mutta kun tietty tulos tai tavoite on saavutettu niin mennään helposti vanhoihin rutiineihin takaisin. Sikis painonpudots/elämäntapamuutos ei tulisi olla mikään prosessi vaan enemmänkin muutos elämässä. Kiitos kommentistasi.

      x Steffi

  3. Hei steffi,

    voisitko kertoa mikä mua vaivaa: eilen salilla kun treenasin yhtäkkiä mun koko kroppaa alkois koskemaan(erityisesti jalkalihaksia) ja se kipu meni ihan niskoihin ja hartioihin asti. Kun pääsin kotiin kroppa oli ihan lopussa ja mulle nousi kuume( ei kuitenkaan mikään kova kuume). Ja nyt olen tän päivän ollut saikulla ja levännyt. Kuumetta ei enää ole mutta on jotenkin outo olo ja lihakset vieläkin jumissa.. täytyy ilmeisesti pitää hieman taukoa salilta 😀 tuntuu että olen treenannut liikaa

    • voivoiii Anonyymi kun en minä pysty sanomaan mikä sua vaivaa! Mee lääkäriin! Jos tuntuu että oot treenannu viime aikoina liikaa (niinkun sanoit), niin pidä paussia! Toivottavasti paranet pian!! 🙂

      x Steffi

  4. Iso kiitos Steffi sulle, oon parin päivän aikana lukenut sun blogia ja tykkään, tykkään, tykkään! 🙂 Ei mikään ihme, että sulla on paljon lukijoita, olet niin aito! Itsekin saanut uutta motivaatiota ruokavalio asioihin, liikkumisessa ei tällä hetkellä ole sitä puutetta, siitä kun tulee niin hyvä olo!
    Itse lihoin kahden raskauden ja todella huonon ruokavalion myötä 15kg ja nyt 10kg tiputettu lenkkeilyllä ja syömällä vähemmän ja terveellisemmin. Itsekään en ole halunnut ryhtyä dieetteihin vaan haluan syödä ja liikkua niin että pystyn tekemään sitä mahdollisesti koko loppuikäni. Jollen olisi lihonnut, en olisi oikeasti varmaan koskaan ymmärtänyt liikunnan ja ruokavalion merkistystä. Tavoitteeni on ensi vuonna juosta puolikas ja kokonainen maratoni. Ensi vuodeksi painoa saa itekseen pudota 5-10kg.
    Mutta nyt siis mun kysymykseen 😀 Millä tavoin saisi myös pään mukaan tähän pudotettuun kilomäärään??? Tarkoitan siis sitä, että kun näen esimerkiksi kaupungilla vähän pyöreämmän henkilön, katson että olen itse samoissa mitoissa, vaikka todellisuudessa taidan olla puolet pienempi (enkä kyttää ihmisiä, oikeesti!!) Tämä oli siis esimerkki siitä, että mun pää ei ole vielä mukana mun uudessa olomuodossa. Valokuvista ja muista kyllä huomaan itsekin eron, mutta mutta..kaupoissakin katselen vielä niitä peittävimpiä vaatteita ja plus kokoja, vaikka voin jo käyttää normaalikokoisia vaatteita.. Pitäisköhän alkaa kantaa peiliä mukana koko ajan ettei unohdu 😉 ? Ehkä se aikanaan tulee sitten..
    Ja hei, tänään menen itekseen juoksemaan cooperin, tavoitteena keskinkertainen tulos eli 1800m ylöspäin!

  5. 2160m, jeij! 😀

    • Hej Tarja, en tosiaan aina huomaa näitä kommentteja sillä minulla ei ole minkäännäköistä kommenttilukkoa täällä. Hyvä että muistutit uudessa postauksessa!

      Ensiksi, onneksi olkoon että olet päässyt terveelliselle polulle – ja onnistunut painonpudotuksessa! Toiseksi, kiitos kauniista sanoista blogini suhteen. Tällaiset kommentit ja sinuntyyppiset ihmiset kannustavat minua eniten.

      Hienoa, että et ole sortunut ihmedieetteihin ja muihin ”hömpötyksiin”. En tiedä yhtäkään ihmistä joka on ollut jollakin ihmedieetillä JA pysynyt laihemmassa kunnossa pitkään. Se paino haluaa aina tulla takaisin jos sen pudottaa rysähdysvauhdilla.

      Kiinostava aihe tuo, että pää ei ole vielä oikein tottunut painonpudotukseesi. Ehdottomasti järkeenkäyvä reaktio. Mutta totuit selvästi kuitenkin lihomiseesi (koska tunnistat edelleenkin itsesi lihavampana) joten ei hätää – tulet myös tottumaan uuteen sinääsi. Siihen menee varmasti aikaa, vinkkinä on juuri tuo ettet piiloutuisi liian isojen vaatteiten alle! Osta niitä sopivia kokoja lempparivaatteita. Jos sinun pitää muistuttaa itseäsi välillä niin ota vanha koko ja uusin koko pukukoppiin – niin voit hihitellä itseksei kuinka isot ne monta kokoa suuremmat farkut ovat! 😉 Ja en näe siinä mitään pahaa, että tsekkailet itseäsi peileistä ja ikkunoista normaalia useammin. Pitäähän sinun ihailla (ja muistuttaa itseäsi) saavutuksistasi.

      Nyt vaan get out there ja nauti elämästäsi ja perheestäsi!

      ps. aika koviksena vedit ton cooperin 😉

      x Steffi

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.